Vinkkejä kohti parempia satoja
Suomen Follow a Farmer-viljelijät jakavat omilla tiloillaan hyväksi koettuja toimintapoja, joilla tavoitella parempia satotasoja.
”Käytän suosituksia suurempaa kylvösiemenmäärää. Niin varmistan, että kuivissakin olosuhteissa saadaan tiheä kasvusto, vaikka pensominen ei onnistuisi toivotusti. Olen saanut myös hyvää vastetta, kun fosforia on annettu lehtilannoitteena vielä tähkävaiheen tautitorjunnan yhteydessä. Virallista tutkimustietoa ei ole, mutta meidän tilalla on koettu, että tällä keinolla jyvä jaksaisi vielä kasvaa ja täyttyä paremmin.”
Hannu Eskola, Loimaa
”Pyrin tekemään viljelytoimenpiteitä kaiken aikaa hiukan etupeltoon. Kylvöt hoidetaan aina mahdollisimman aikaisin, mutta ei maanrakenteen kustannuksella. Tiivistymiä on vältettävä. Suomessa kasvukausi on todella lyhyt ja siksi on äärimmäisen tärkeää saada siitä kaikki irti. Kun kylvöt on hoidettu ajoissa, kevätkosteudesta saadaan arvokasta hyötyä jotta kasvu ja yhteyttäminen lähtevät liikkeelle.”
Elina Valkeinen, Elimäki
”Kaikki lähtee omien peltojen tuntemisesta sekä kasvukunnon ja vesitalouden parantamisesta. Mielestäni pH olisi syytä nostaa kivennäismaalajeilla yli suositusten (> 7) ja samalla kuitenkin muistaa varmistaa, että hivenravinteita on edelleen kasvilla käytettävissä. Perusasiat on laitettava ensin kuntoon, jotta muista panostuksista saa toivottua vastetta sadon muodossa.”
Samuel Jussila, Janakkala
”Käytän aina hieman strobiluriinia sisältäviä valmisteita vehnän rikkakasvitorjunnan yhteydessä, vaikkei tautimerkkejä olisikaan. Mielestäni se antaa kasvustolle sopivasti lisäpiristystä. Mallasohran viljelyssä valitsen peittaukseen aina hyvät aineet ja sekoitan joukkoon myös hieman hivenaineita. Kasvusto lähtee heti hyvin kasvuun ja pysyy puhtaana pitkään, minkä ansiosta pystyn yhdistämään tautitorjunnan myöhäistettyyn rikkakasviruiskutukseen. Yhden ruiskutuksen taktiikassa olen käyttänyt BASF:n Priaxoria ja todennut reseptin toimivaksi.”
Aija Kalek, Pornainen
”Käytä verrokkeja. Oli kyse sitten muokkauksesta, lannoituksesta tai kasvinsuojelusta, verrokki kannattaa tehdä aina samalle lohkolle. Älä vertaile lohkoja tai vuosia keskenään. Vahvistusharhaa on myös tärkeä välttää. Kun kokeilee uusia asioita, ei kannata olettaa, että niistä on hyötyä. On tärkeää osata luopua turhista toimenpiteistä. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota Kalium-lannoitukseen, jota ei viljelyohjelmistoissa välttämättä huomioida. Oma mottoni on, että jos tekee kaiken 90 prosenttisesti, sato ei ole 90 % maksimista vaan potentiaalista hukataan 10 % joka käsittelyssä.”
Mikko Mäki-Latvala, Ilmajoki
Martti Tytykoski, Alastaro
”Teen paljon erikoiskasvien kuten sokerijuurikkaan, herneen ja öljykasvien kasvinsuojelua myös urakointina ja ne ajoittuvat useimmiten yhtä aikaa viljojen ruiskutusten kanssa. Minulla on tapana aina viljapellolta herkempien kasvien pariin siirryttäessä pestä kasvinsuojeluruisku huolellisesti ja sen jälkeen vielä ajaa vajaa tankillinen hivenainevalmistetta. Näin varmistan, ettei viljoille tarkoitetuista aineista jää pieniäkään jäämiä ruiskuun vaan ne huuhtoutuvat pois. Eivätkä hivenaineet koskaan mene hukkaan, aina löytyy sopiva parin hehtaarin alue niitä varten. Myöhemmin voi tehdä lisänä vielä pientä testiä erottuuko hiveniä saanut alue muusta kasvustosta.”
Martti Tytykoski, Alastaro